www.mamboteam.com
loffe.net
 
 
Teerijärvi 1958 (suomeksi)
Skrivet av Suomenmaa VII osa   
2005-07-14 13:37

Teerijärvi 1958

Pitäjä käsittää pienen kolmionmuo­toisen alueen, jonka keskitse Kronobynjoki paikkapaikoin järviksi laajentuen kiertelee monissa mutkissa. Luontonsa puolesta eroaa se varsin jyrkästi Keski-Pohjanmaan yleisestä tyypistä. Tasaisia tai aaltomaisia pintoja, jotka antavat leiman naapuripi­täjien maisemille, ei näe missään. Metsäisiä mäkiä ja selänteitä sekä kivisiä kukkuloi­ta kohoaa kaikkialla, ja näiden välissä päilyy järviä ja lampia, jotka luikertelevia pu­roja pitkin tyhjentyvät keskusjokeen, ja näyttäytyy hajallisia taloryhmiä ympäril­lään leviävine peltoineen ja niittyineen. Vaikeata on kuvitella, pitäjän läpi taival­taessa, liikkuvansa "tasaisen" Pohjanmaan alueella, - ennemminkin tuovat maisemat mieleen Keski-Suomen järviylängön vaihtelevaluontoiset seudut. Luonnonkau­neutensa puolesta Teerijärvi varmaankin voittaa muut Keski-Pohjanmaan pitäjät, ei­kä Topelius sitä syyttä nimitä "Pohjanmaan helmeksi".

Pitäjän tärkein vesiväylä, Kronobynjoki, tulee Porasjoki nimisenä Vetelin puolelta Teerijärven alueelle. Kaareiltuaan läpi pi­täjän kaakkoisosan joki virtaa Petosjönin, Pitkäveden eli Pikvissjönin ja Tvärasjönin sekä hieman pohjoisempana Kortjärven lä­pi. Täältä joki kääntyy länteen päin, vir­taa Rekijärven läpi, tekee pitkän polvek­keen kirkon kohdalla ja saa senjälkeen uu­destaan läntisen eli oikeammin länsi-luoteisen suunnan. Tähän keskusjokeen tyhjentyvät useimmat pitäjän monista kymmenistä järvistä. Näistä mainittakoon kirkon lähettyvillä oleva Teerijärvi eli Heimsjön ja siihen laskeva Kaitajärvi, pi­täjän länsiosassa oleva Särsträsk, joka pol­veilevan puron välityksellä purkautuu Kronobynjokeen Hästbackan kylässä, Stor-Långvekan, joka on yhteydessä ennenmainitun Tvärasjönin kanssa y.m. Lähel­lä etelärajaa sijaitseva Stor-Ömasträsk las­kee etelään päin, Evijärveen.

Pohjanmaan ruotsinkielinen asutus-alue työntyy Teerijärvellä kauemmas itään kuin missään muualla. Vaikka pitäjää kolmella puolella ympäröivät puhtaasti suomalai­set kunnat -  Kaustinen, Veteli ja Evijärvi - , on asutus täällä voinut säilyä siihen mää­rin ruotsinkielisenä, että suomenkielisten lukumäärä nykyisinkään ei ole täyttä 3 pro­senttia.

Asutus on, kuten yleensä muualla maas­samme, hakeutunut vesistöjen varsille. Epätasainen maasto ja suuri järvirikkaus kuitenkin aiheuttavat sen, ettei ole muo­dostunut mitään yhtenäistä asutuskes­kusta tai -vyötä, kuten niin monessa muussa Pohjanmaan pitäjässä, vaan ta­loryhmät ovat hajallaan, usein hyvinkin pitkien matkojen päässä toisistaan. Sel­västi tämä asutuksen hajanaisuus näyt­täytyy, kun maanteitä pitkin matkustaa alueen halki: paikoin käy tie pienten vil­jelysaukeiden läpi, paikoin taas halki au­tioiden metsämaiden, missä järvien rantamatkin ovat jokseenkin alkuperäisessä luonnontilassa.

 

Suomenmaa VII osa, Vaasan lääni (1925)

 
 
Top! Top!