| Kirjailmoituksia - Bokanmälningar |
| Skrivet av H.D. |
| 2005-08-20 08:10 |
|
Kirjailmoituksia - Bokanmälningar H. D.[K. T. GRANHOLM] Viime vuoden lopussa ilmestyi Pietarsaaressa K. T. GRANHOLMin julkaisema teos »Släkten Granö från Teerijärvi under 400 år». Pohjanmaalla sukututkimuksella on vanhat juuret ja mainittu kirja ynnä moni muu osoittavat sillä siellä vielä nytkin olevan runsaasti harrastajia. Maakunnan eristetty asema muuhun Suomeen nähden ja sen vilkas kauppayhteys Ruotsiin johti usein sukulaissuhteitten solmimiseen Pohjanlahden molemmin puolin. Kyseessä olevassa teoksessa ei näistä seikoista ole lainkaan puhe, sillä Terijärveltä polveutuvat suvut ovat kauttaaltaan kotimaista talonpoikaisjuurta. 1500-luvun lopussa mainitaan Granö niminen talo Terijärvellä, jonka omisti eräs Matts Olofsson. Hänen isänsä Olof Månsson (s. n. 1500) oli paikkakunnan varakkaimpia talonomistajia. Kun valtio v. 1571 määräsi ylimääräisen veron n.s. hopeaveron, verotettiin hänet 17:ta markasta, joka vastasi kymmenystä hänen irtaimistonsa arvosta. Mainittakoon vertailun vuoksi, että suuren Kaarlepyyn seurakunnan kirkkoherra sai maksaa 30 markkaa. Olof Månssonin jälkeläisistä antaa tekijä, joka XIV:sta polvessa polveutuu
hänestä, tarkat tiedot, jakaen polveutumiset 271 tauluun. Teokseen tutustuu
mielihyvällä, sillä se on selvästi ja asiallisesti kokoonpantu. Ensikädessä
kiintyy huomio siihen tosiseikkaan, että Granö nimi aikaisemmin käsiteltiin
talon nimeksi ja sentähden moni sukuhaara siirryttyään asumaan muualle käytti
toista sukunimeä. Samoin omaksui usein talon vävy Granö nimen sukunimekseen.
Mainittakoon muutamia esimerkkejä. Anders Granön (s. 1749)
samanniminen poika (s. 1774) muutti nimensä Granbackaksi ja hänen
pojistaan Johan (s. 1812) otti sukunimekseen Granholm ja Ernst
Fredrik (s. 1800) Granbäck. Viimemainitun poika Matts
Fredriksson (s. 1824), joka omisti Rif nimisen talon Seppälahden kylässä
käytti Rif sukunimeä. Erään Johan Granön (s. 1753) pojista
Anders (s. 1781) säilytti vanhan nimensä; John (s. 1790) käytti
Kass nimeä. Kotivävyistä mainittakoon Edla Sofia Granön (s. 1853)
mies Anders Forsander (s. 1852), joka muutti nimensä Granöksi.
Erään toisen Jacob Granön (s. 1742) tytär Karin (s. 1768) oli
naimisissa Matts Granön (s. 1768) kanssa, jonka pojista Jacob (s.
1786) jouduttuaan Björkvikin talon vävyksi otti sukunimekseen Björkvik,
mutta Anders (s. 1809) säilytti vanhan nimensä. Suku Backman polveutuu
erään Anders Granön (s. 1718) Lisa (s. 1754) nimisestä tyttärestä
naimisissa Anders Häsjebackan (s. 1755) kanssa. Heidän tyttärensä
Anna (s. 1795) nai erään Jacob Granön (s. 1790), jonka
poika Anders (s. 1820) käytti nimeä Backa ja, jonka poika Johan
(s. 1848) muutti nimensä Backmaniksi. Samoin polveutuu fil. tohtori
Karl Johan Hagfors (s. 1860) Granösuvusta Margaretan (s.
1723) avioliitosta erään Anders Viitasen (s. 1723) kanssa. Heidän
tyttärensä Elisabet (s. 1746) nai Matts Pulkkisen (s. 1741), joka
talon vävynä otti nimekseen Viitavesi. Suvun nykyään elävistä jäsenistä
mainittakoon Turun yliopiston ent. rehtori professori J. G. Granö (s.
1882) ja hänen veljensä Oulunkylän vt. kirkkoherra P. J. Granö (s. 1883).
Heidän sekä heidän setänsä Anders Granön (s. 1857) sukuhaara on ainoa,
joka suoraan miespuolella ilman nimenmuutosta polveutuu suvun kantaisästä
Månsnimisestä talonpojasta, joka eli Terijärvellä 1400-luvun
lopussa.
(Suomen Sukututkimusseura - Genealogiska Samfundet i Finland) |
| Senast uppdaterad 2005-08-20 08:28 |
