Teerijärvellä on reilut 2 300 asukasta. Joukossa on myös jääkiekon harrastajia, jotka pääsevät aivan näinä aikoina pelaamaan uudessa kotikylän hallissa. Sikäläisen urheiluseuran puheenjohtaja tuumi reilu vuosi sitten, että Teerijärvelle täytyy saada jäähalli.

Karstulassa haikailtiin miljoonahallin perään, myös euroissa. Tosin se olisi kylänmiesten mukaan ollut hirrestä. Teerijärvellä tehtiin teräsrunkoinen, kuplahallityyppinen rakennus. Piti olla halvempi versio, koska kunnalta tai valtiolta ei ollut rahaa luvassa. Rahaa upposi 170 000 eli vanha miljoona. Tosin kuluja kertyy vielä, mutta luvut antavat viitteitä. Halliyhtiö sai tukea aina Amerikkaa myöten. Pohjois-Amerikan ammattilaisliigan pelaajayhdistys tuki teerijärveläisten hallia 48 800 dollarilla, joka saman verran euroissa. Jääkiekkoliitto tuli talkoisiin vajaalla 10 000 eurolla. Teerijärveläiset yrittäjät pistivät myös mailansa mukaan. Suurin yksittäinen lahjoitus oli noin 17 000 euroa. Halli ei noussut itsekseen, vaan kyläläiset tekivät noin 1 000 tuntia talkootyötä. Noin Teerijärvellä. Harrastusten eteen on tosin totuttu touhuamaan, sillä esimerkiksi samaisen seuran jalkapallojoukkue pelaa kakkosessa.

En kyllä ole aivan varma, onko otsikko täysin puhdasta Teerijärven murretta, koska taannoinen puhuja oli pönteriläisiä eli Småböndersistä. Kylä sijaitsee Teerijärvellä, mutta aivan siinä Vetelin rajan pinnassa ja Vetelin puolella kylä on Nykänen. Siinä rajalla, toinen toisella puolella asuvat peltialan yrittäjät Matti ja Jukka Nykänen. Jukka taasen edustaa lauantaina Kouheron Kelkkailijoita enduron SM-osakilpailussa Karstulassa. Numero on 76. Kouheron Kelkkailijoiden järjestämä osakilpailu on jo perinteinen tapahtuma, mutta sen järjestäminen on kuitenkin melkoinen ponnistus.Kelkkakisa on myös erinomainen matkailutuote. Helmikuun alkupuoli ei muuten ole niitä vetovoimaisimpia aikoja tälläkään seutukunnalla. Kelkkakisa kerää alueelle väkeä ympäri Suomea. He ajavat, ostavat polttoainetta, majoittuvat, syövät ja juovat. Osaltaan kilpailujen ansiosta uriakin kunnostetaan säännöllisesti.

Kelkkailusta voi olla mitä mieltä tahansa. Minua pärinä ei haittaa. On silti nostettava pipoa kelkkaseuran ihmisille, että jaksavat harrastaa. Sillähän meillä elämää on, kun sitä järjestetään.

Kuluvalla viikolla vietetään Sanomalehtiviikkoa. Kouluissa luetaan lehtiä eikä vain lueta, vaan askarrellaan, tehdään paperia ja niin edelleen. Maailma muuttuu, mutta suomalaiset lukevat edelleen ahkerasti lehtiä. Se osoittaa, että lehdet ovat onnistuneet haastessaan herättää lukijoiden kiinnostus yhä uudelleen ja uudelleen.